perjantai 21. marraskuuta 2014

I'm afraid so two

Hei taas!
Syksy on melkein vierähtänyt ohitse ja tää blogi on polkenut paikoillaan, syistä että lukio vie paljon voimia ja tää inhottava kaamos väsyttää entistä enemmän. En ole siis antanut nukeille pienintäkään ajatusta, paitsi kaksi viikkoa sitten, kun tämän jatko-osan kuvasin. Kaksi päivää olen editoinut kuvia ja voin sanoa että se oli kamalan tylsää, eikä mitenkään mielenkiintoista, kun laatukin oli melko huono sisävalon takia ja kuvia piti parannella ja rajata ja kaikkea mahdollista...
(+mulla on koeviikko vielä meneillään, mutta mullapa onkin vaan 3 koetta, joista 1 oli tänään)

Nyt kuitenkin päätin, että teen eräänlaisen "joulukalenterin" tänne blogiin, eli joka päivä joulukuussa postaan tänne jouluisen kuvan nukkejen kera aattoon asti! Looking forward to it.

Tässäpä tämä tarinan jatko kuitenkin, nauttikaa! jos mahdollista

Game of Thrones Theme song - Sungha Jung
hypätkää kohtaan 0:18

picfic: I'm afraid so II

puhuu
ajattelee
*tekee*
painottaa
A - Ariana
J - Jared
C - Adele Carolyn


A: *tepastelee keittiön kylmällä lattialla*





J: *näppäilee hitaaseen tempoon kitaran kieliä*





A: *lösähtää säkkituolille kädet puuskassa*







A: *tarkkailee ympäristöään hermostuneesti*

Ai, löysit sitten meidän saken...
ja muut alkoholipitoiset juomat kaapista, jonka olin lukinnut erikseen sinulta piiloon...






J: *tempo hidastuu entisestään, mutta nuorukainen pitää silmänsä kiinni ja suunsa supussa*









A: *yksinkeskustelua ylläpitäen* Maistuuko sentään tekemäni sushi?







J: *raottaa vasemman silmänsä vähääkään kiinnostusta näyttämättä*






laatu anteeksianteeksi
A: *huokaisee* Meidän täytyy puhua. Nyt, Jared.

J: *lopettaa soiton seinään*






A: Kyse on siskostasi...






J: *laskee kitaran eteensä rauhallisin ottein*
Kuinka sattuikaan, että minullakin on asiaa.








J: Se ei kuitenkaan koske siskoani tällä kertaa. *tunnustelee kitaran otelautaa*






J: Noh, naiset ensin *vilkaisee kevyesti Arianaan*




A: *napsuttelee sormiaan hermostuneesti*
Noniin, ihan rauhassa vain. Selität mahdollisimman selkeästi niin hän ymmärtää. Vaikka olisikin vähän hiprakassa...






A: Tämä liittyy Adelen outoon purppuraan vereen.... Oletan, että se on vielä muistissasi muutaman päivän takaa.








J: No sitä on melko mahdotonta unohtaa noin vain...








A: Niin, siis oletin, että juotuasi.. joka tapauksessa. Et ole varmaan ikinä kuullut moisesta, että ihmislapsella olisi purppuran väristä verta? Minä taas olen törmännyt siihen.

Kerran.






J: *nousee ylös paikaltaan*
Ei, en ole humalassa.

Ei se voi olla totta


J: Elimistöni aineenvaihdunta on niin nopea, että en vain kerta kaikkiaan pysty humaltumaan. Sääli...
Mutta olit sanomassa?

Ei tuo viaton tyttöparka pystyisi niin hirvittäviin tekoihin


A: *hämillään juuri kuulemastaan* Aijaa. Jaha...
Niin! Ja siis tällainen olento, jonka olen tavannut, oli hyvin agressiivinen ja pahantahtoinen. Se teki paljon tuhoja, mutta oli kontrolloitavissa.






J: *kurottaa pöydällä seisovaan sakeen*
Ja mikäköhän se mahtoi olla, tämä hirviömäinen otus?






Kaikki mitä siskoni on ikinä minulle sanonut on ollut valetta. Miksi nyt uskoa?

*Ariana puhuu taustalla*








Ei kukaan usko sellaisiin satuihin lohikäärmeistä ja prinsessoista, jonka prinssin täytyy pelastaa

*Ariana korottaa ääntään, mutta Jaredin ajatus ei herpaannu*








Älä hätäile ja anna sen olla. Sisko on kuollut







...olet siispä ehkä kuullut nimen

Jabberwocky



*Jaredin pudottama lasi särkyi lattialle*
ja pudotin sen vahingossa oikeasti lattialle, mistä se särkyi...







Samaan aikaan olohuoneessa



Nopea säpsähdys ja eräs on hereillä





Hän katsahtaa alas ja nostaa kättään tuntien taas liikkeen voimattomana olon jälkeen







Vielä horjuen ja katse sumeana nousee hän sohvalle istumaan








Pian jo varmin askelin juoksee hän haroen ovea ulos päästäkseen

Ja ovi pamahtaa perässään








Keittiössä

J: *pomppaa ylös tuolilta* Kuulithan sinäkin tuon?







hetken päästä olohuoneessa

hiljaisuus









A: *kuiskaten* Tämä on minun syytäni... En olisi saanut. Nehän kuulevat sen aina...







J: *rojahtaa polvilleen sanattomana*


A: *itseään soimaten* ...kuinka annoin tämän tapahtua?






A: *alkaa nyyhkiä kyynelittä* Mih-mih-mitä tein-hh-kään...? *syvä hengen veto*







J: *kaikessa rauhallisuudessa ja hiljaisuudessaan*

...Ariana. Kerro minulle. Mikä se on?

A: Se on *vetää henkeä* se on...







lohikäärmedemoni




~~~~~~~~~~~~~~~~~~~~~~~~~~~~~~~~~~~~~~

Niin, että nähdään!

Kommentoikaa ~

♥_Yumi & nukkeloiset_♥
kiittävät seurastanne

8 kommenttia:

Parannathan bloggaajan päivää? ;)